Kirsi-KaisaSinisalo

Eurooppapäivänä: Kansallisesta monikulltturisuudestamme

Kansallisesta monikulttuurisuudestamme 

 

Tänään, Eurooppa- päivänä mietin EUn periaatteita, itseäni eurooppalaisena ja itseäni suomalaisena kansallisesti monikulttuurisessa maassamme. Maa on erilainen riippuen siitä, missä päin sitä asuu ja toimii. Ei ole olemassa yhtä suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria. Niitä on alueittain, kaupungeittain ja kunnittain. Miten siis ajatella, että olisi olemassa vain yksi ja oikea Eurooppakaan. Olemme osa Euroopan kulttuureista muodostuvaa kudelmaa sekä Suomessa, että Euroopassa. Yhteisö kehittää turvallisuuttamme ja vapauttamme tasa-arvoisesti. 

 

Täältä Hämeenlinnasta on helppo liikkua junalla Helsinkiin maamme ensimmäiseksi rakennettua rautienpätkää edestakaisin ekologisesti puksuttelemalla. Vielä illalla Eurooppapäivän – paneelin ja Uuden Iloisen Teatterin ensi-illan jälkeen pääsen oikein sopivasti takaisin Hämeenlinnaan joko junalla tai bussilla. Kaikkialla maassamme julkisten kulkuvälineiden käyttö ei ole ihan näin helppoa. Itse kilpailen itseni kanssa hiilijalanjälkeni pienentämisessä ja teen innolla testejä, miten elämäntapani puoltavat kestävää kehitystä. Täällä etelässä tämä on mahdollista, vaan ei Kainuun korvessa, ei paikoin edes Pirkanmaalla, puhumattakaan vaikkapa Lapista. Muutosten tahdissa on voitava ottaa huomioon erilaisuudet maan sisällä ja tietenkin koko maanosan sisällä vielä enemmän. Kukin meistä voi tehdä jotakin, jotta saamme nauttia kevään kirkkaista aamuista, niiden kohoamisesta, lintujen laulusta ja äänien häipymisestä, keväästä ja syksystä ja kaikista vuodenajoistamme vielä tulevaisuudessakin.

 

Lähdin mukaan eurovaaliehdokkaaksi Antti Rinteen kutsusta melkoisen nopeasti. Hän oli aiemmin pyytänyt minua ehdolle kaksiin eduskuntavaaleihin, mutta elämäntilanteeni eivät niihin olleet sallineet lähteä, ei ensin perhe- ja sitten terveys. Nyt on lapsi aikuinen ja minulla, äiteellä, kaikin puolin elämä avoinna uudelle, tukkaakin vielä vähän päässä. 

 

Oikeastaan tajusin, että kaikki mitä olen aiemmin tehnyt, on valmistanut minua tähän ehdokkuuteen. Olen toiminut pian 14- vuotta johtajana ensin Kainuussa, sitten Raumalla ja viimeiset viisi vuotta Hämeenlinnassa. Minulla on itse elämäni kokemus kansallisesta monikulttuurisuudestamme. Olen vapaan Euroopan kasvatti; viettänyt vuoden Pariisissa 17- vuotiaana, Berliinin muuri murtui, kun olin 19- vuotias. Koko aikuisen elämäni olen nauttinut EUn tarjoamista mahdollisuuksista.

 

Poikani ja työni kautta olen paljon tekemisissä nuorten kanssa. Monia, juuri ajokortin saaneita,  ottaa pahasti pattiin, etteivät ole syntyneet 20 vuotta sitten, jolloin kaikki saivat pärryytellä isoilla, miehekkäitä ääniä päästelevillä dieselautoillaan miten halusivat. Pojalleni sanoin, että ota tämä mahdollisuutena, sinulla on kaikki edessäsi, keksi sellainen moottori, joka on tarpeeksi tehokas ja äänekäs ja miehekäs. Euroopan Unionin yksi tavoitteista on lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien vaihtoa ja ulkomaisten tutkintojen tasavertaista hyväksymistä. Pojallani on tässä huikeat mahdollisuudet, paljon isommat kuin minulla, jolle tuo vaihto-oppilasvuosi oli elämää leimaava kokemus. Vuosi antoi minulle itsevarmuutta, ymmärrystä ja hyväksyntää eri kulttuurista, kielitaitoa ja elämänmittaisia ystäviä. Näin ensimmäisen kerran myös, mitä on maahanmuutto siinä mittakaavassa, mistä me Suomessa emme vieläkään tiedä mitään. Ranska vetää kuin magneetti vanhojen alusmaidensa asukkaita puoleensa.

 

Monikulttuurisuudesta vielä: Ensimmäisten Teatterikorkeakoulussa tenttimieni kirjojen joukossa oli Kreikan Mytologia eli Antiikin tarusto. Näillä teksteillä, iältään Raamattua vanhemmilla, on varsin suuri merkitys yhä koko Euroopan ja läntisen maailman sivistykselle.  Kreikka on antanut meille eurooppalaisina paljon, joskin se viime vuosina on tuottanut myös harmaita hiuksia ja turbulenssia taloudessa. Koko Eurooppa on saanut nimensä Kreikan tarustosta. Antiikin Kreikan ja Ateenan kulta-aika ei perustunut sodankäyntiin ja riehumiseen pitkin Välimerta vaan siihen, että Perikleen Ateenassa ymmärrettiin keskittyä filosofiaan ja kulttuuriin. mm teatteriin. Kreikkalaisten filosofien jäljiltä, siis ajalta noin 500 eaa lähtien, ihmisen ajattelu ei ole enää ollut entisensä. Kreikkalaisen taruston mukaan nimensä saanut Euroopan Unioni on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Olkaamme sen arvoisia. 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat